Työympäristön järjestelyt
Työympäristön suunnittelulla, kalustamisella ja varustelulla on suuri merkitys turvallisen työympäristön luomisessa ja uhka - tai väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. Suunnitteluvaiheessa tulee huomioida tilan käyttötarkoitus sekä asiakkaiden erityistarpeet. Tilojen valvonnan ja hälytyslaitteiden lisäksi myös huoneiden järjestely ja kalustus vaikuttavat turvallisuuteen. Kalustuksen tulisi olla suunniteltu niin, että uhkaavissa tilanteissa työtekijällä olisi mahdollisuus poistua huoneesta. Valaistus tulee suunnitella niin, että pimeitä alueita ei tiloihin jää. Hyvin suunnitellut tilat ja ympäristön aktiivinen huomiointi sekä tarkkailu muodostavat pohjan turvalliselle hoitotyöskentelylle. Ahtaus, epäkäytännöllisyys ja yksityisyyden puute lisäävät potilaiden oireenmuodostusta ja aggressiivisia tunteita.
Pohdittaessa potilaiden sijoittumista huoneissa ja tehtäessä hoitotoimenpiteitä tulisi ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät tekijät. Tilat voidaan jakaa hoitajan kannalta ns. tunnettuun tilaan (tila turvallinen ja työntekijöiden hallussa) ja tuntemattomaan tilaan (uhka-alue, ei näkö- ja kuuloyhteyttä), jotka tiedostamalla voidaan toteuttaa hoitoa ja arvioida turvallisuuden tasoa paremmin.
Työturvallisuutta lisäävät säännölliset ja tarvittaessa huomaamattomat työyksikön tilojen tarkastukset, joissa pyritään havaitsemaan yksikön turvallisuutta huonontavat puutteet ja riskitekijät. Työpaikoilla tulisikin olla selvät ohjeet työhön tulo- ja lähtötilanteista, avainturvallisuudesta, järjestyksen ylläpidosta, hälytyksistä, laitteiden käytöstä, rahojen käsittelystä, toiminnasta vaikeissa asiakastilanteissa, ryöstö- ja varkaustilanteissa ja ohjeet pommiuhkausten ja verialtistuksen varalta sekä uhka- ja väkivaltatapausten raportoinnista ja jälkihoidosta.
